Ossin klinikkakeikka & satulaton kimo ♥

Ossi kävi eilen klinikalla. Se on liikkunut ruunauksesta asti tahmeammin kuin ikinä aikaisemmin, ja kerran epäilin jo syyksi kaviokuumetta, kun löytyi kaviopulssit ja Ossi makoili paljon ja käveleminen oli selvästi hankalaa… Käytiin silloinkin kuvaamassa koivet, ja sieltähän löytyi sitten melkoisia virheasentoja vuosien laiminlyödystä vuolusta johtuen… Hitto kun suututti, koska eihän niistä enää priimaa tule millään, ja niiden koipien kanssa rakkaan pikkuaasin on elettävä. Tällä kertaa klinikkareissun syynä oli liikkumishaluttomuus ja selän aristaminen (lievä ilmaus, koko aasi meni kyykkyyn kun selkää koski kevyesti), ja tietysti pelkäsin eniten, että syynä ovat nuo jalat. Asentoja on lähdetty varovasti korjaamaan oikeanlaisella vuolulla ja liimakengillä, ja jos jalka-asennot vaivaisivat siitä huolimatta, mitä sille enää voisi tehdä? Olin siis henkisesti varautunut jopa siihen, että jos kuvauksissa selviää jotain ikävää jaloista, Ossi pääsee pois… Lähdin siis klinikalle vähän vaisuissa tunnelmissa, koska pelottihan se ihan älyttömästi, että mitä sieltä koivista löytyisi.

Ossi lastautui todella hyvin koppiin. Se ei ole millään tavalla lastausongelmainen, mutta se on lastaukseen tottumaton ja aasi, joten olisi voinut hyvin käydä niin, että se päättää jäädä kotiin (toki olisimme sen hätätapauksessa vaikka nostaneet koppiin, mutta kuitenkin). Tällä kertaa kävelin edellä porkkana kädessä, ja Ossi sujahti sukkana sisään. Lähtöä odotellessa se onnistui siirtämään itsensä kopin etuosan kautta toiselle puolelle, mutta muuten se oli oikein kiltisti… Sidoin sen silti varmuuden vuoksi vähän eri tavalla kuin hepat yleensä, että se pysyisi samalla puolella ajon aikana. Klinikalla Ossi käyttäytyi tosi hienosti, ja suostui jopa juoksemaan lääkärin pyynnöstä (tosin vain ulkona, sisällä ei puhettakaan). Se sai olla myös röntgenissä ilman rauhoitusta, ja vaikka se istui käytännössä polvellani hurjien kameroiden takia, se oli tosi kiltisti ja sain olla tosi ylpeä pikkuotuksesta. ♥

Vasemmalla etukoipi kaviokuume-epäilyn aikaan, oikealla eilen. Kierohan se edelleen on, mutta ehdottomasti parempaan päin!
Vasemmalla etukoipi kaviokuume-epäilyn aikaan, oikealla eilen. Kierohan se edelleen on, mutta ehdottomasti parempaan päin! Priimaa näistä koivista ei koskaan tule, mutta jos niillä elelisi kivutta mukavan aasin elämän, mitään muuta ei Ossin kanssa toivotakaan. ♥

Tutkittiin jalat, selkä ja virtsarakko, ikään kuin “varmuuden vuoksi”, koska aaseille voi olla virtsakiviä. Jalat olivat edelleen vinot, mutta kunnollinen huolto oli lähtenyt korjaamaan niitä oikeaan suuntaan! Valtavan iso kiitos meidän kengittäjille (sekä ensimmäiselle että sille, jonka ansiosta Ossille tuli tossut), olette tehneet huippuduunia pikkukoipien kanssa. ♥ Selkä oli hieno, itse asiassa tosi siisti, eikä sieltä löytynyt mitään. Virtsarakossa (joka tutkittiin rektalisoimalla, Ossi meinasi kellahtaa järkytyksestä nurin, oli tietysti tässä kohtaa rauhoitettu) oli jotain erikoista, ei ihan virtsakiviä mutta ei se ihan normaalikaan ollut, ja nyt lähdetään hoitamaan ensin sitä. Se selittäisi tosi monta asiaa, koska jos se on kipeä, se voi hyvin kipeyttää selkää ja koipia (kun Ossi varoo kipua aiheuttavia liikkeitä/asentoja), ja siinä olisi selitys myös hieronnassa pohdittuihin koviin kohtiin selän molemmin puolin.. Ja koska ruunaus voi olla syynä juurikin tällaisiin ongelmiin, toivon todella, että nyt löytyi oikea syy ja saadaan Ossi kuntoon! (Meidän pienet kärryt saapuivat toissa päivänä, Ossista tulee työläinen kunhan saadaan aasi liikkeelle!) Nyt pitää vaan keksiä, miten Ossi suostuu syömään salmiakkijauhetta ja kipulääketabletit, mutta eiköhän ne jotenkin aasin suuhun sujahda… Tästä diagnoosista jäi ihan hyvä fiilis, ja toiveet on aika korkealla ehjän aasin suhteen.

Loppuun vielä muutama Faro-kuva, joiden ottamisesta on jo vähän aikaa mutta joita en ole saanut laitettua blogiin… Linda P. nappasi kaikki kuvat, sää oli kurja ja harmaa, mutta Faro on kaunis siitä huolimatta… Ja kurainen, vain kimon hevosen omistajat/hoitajat uskovat, että yritin oikeasti harjata sen kunnolla, vaikka lopputulos onkin tuo… Kuvat ovat yhtä lukuun ottamatta vain vasempaan kierrokseen, koska oikea on sekä minun että Faron huonompi suunta ja ilman satulaa tasapaino oli erittäin hukassa (yritys oli silti kovat, ja molemmat suunnat kyllä mentiin läpi! :D), oikea on vasta harjoittelun alla ja kuvamatskua tulee, kunhan kuski näyttää ratsastajalta ja saa hienon hevosenkin näyttämään hevoselta eikä vain paksulta ponilta. : D

F2 F3

Idioottivirne naamalla mennään, mutta ei tuon hepan kanssa jaksa olla kovin vakava... Se on ihana. ♥
Idioottivirne naamalla mennään, mutta ei tuon hepan kanssa jaksa olla kovin vakava… Se on ihana. ♥

F5 F6

Laukka oli lähinnä sellaista "pakko kokeilla"-hölkkää, mutta Faro relasi siihenkin hetkittäin vähän.
Laukka oli lähinnä sellaista “pakko kokeilla”-hölkkää, mutta Faro relasi siihenkin hetkittäin vähän.

F8

Se vaikea oikea, kamalaa kun juuri tämän ihanan hevosen kanssa meillä sattuu olemaan sama kierros huonompi... :D Noh, ehkä me suoristutaan joskus yhdessä.
Se vaikea oikea, kamalaa kun juuri tämän ihanan hevosen kanssa meillä sattuu olemaan sama kierros huonompi… 😀 Noh, ehkä me suoristutaan joskus yhdessä.
Ihana poika. ♥
Super Faro. ♥
Löytyihän sieltä kaulaakin lopulta :)
Löytyihän sieltä kaulaakin lopulta 🙂

♥: Kitty

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.